Mä huomaan koulussa ajattelevani ihan koko ajan muita ihmisiä.
Että onpas toi kaunis.
Ja toipas kirjottaa helvetin hyvin.
Ja kaikki on niin sosiaalisia.
Ja ihania.
Ja omaperäsiä.
Ja täydellisiä.
Kenessäkään en nää mitään vikaa.
Mut miks itessä näkee melkein pelkkiä vikoja?
Miks se on niin vaikea nähä, että ite olis hyvä missään?
Mun ongelma on se, että vertaan itteäni jatkuvasti muihin. Kaikessa.
Ja mietin, et mitähän kaikki musta aattelee. Vaikka tiedän, että ne tuskin aattelee mitään mitä ite aattelen.
Mut mistä mä revin itelleni itsetunnon, joka vaan katos tasaseen tahtiin pala palalta asuessani eräässä nimeltä mainitsemattomassa pikkukaupungissa.
Näitä ajatuksia oon pallotellu nyt tässä viimesen viikon ajan.
Jotenkin sitä vaan pitäis vaan ajatella...
Ei sais ajatella, että on huonompi kun muut, mut ei myöskään ylimielisesti, että on muita parempi.
Ei ehkä myöskään, että on yhtä hyvä kun muut, sekään ei kuulosta oikeelta. Toiset kun vaan on parempia kun toiset toisissa asioissa ja toiset taas huonompia kun toiset toisissa... Menipä vaikeeks.
Mutta ehkä pitäis ajatella niin, että muut ei oo parempia kun mä.
Se, että toi tekee jonkun asian paremmin, ei tarkota, että se on parempi ihminen ku mä.
Kukaan ei oo mun yläpuolella.
Eikä alapuolella.
Pitäs oppia oleen ylpee itestään joskus. Pitäis oppia välittään enemmän siitä mitä ite ajattelee, vähemmän siitä mitä muut ajattelee.
Mä oon tällänen ja jos en jollekin kelpaa, niin en oo sen ihmisen arvonen.
Ehkä mä saan jotenkin taottua tän asian päähäni vielä tässä vuoden aikana.
Se vaatii ehkä aikaa, mut ehkä mä jostain saan sitä itsetuntoo itelleni vielä rakennettua.
Ehkä koulusta. Ehkä niistä ihanista, mukavista ihmisistä ja siitä ilmapiiristä.
Siitä avoimuudesta ja siitä että ketään ei tuomita, tai ainakaan vielä musta ei tunnu siltä. Tuntuu, että kaikki hyväksytään sellasina kun on.
Ja ehkä myös tästä kaupungista ja kaikesta mitä vuosi tuo tullessaan.
Täytyy muistaa, että menneet on menneitä
& nyt on tää hetki ja kaikki on mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti